Kerron teille Vihtiläisistä autoilijoista ja autoista v.1923-2011
(Tietolähteenä mm. Nummelan kylähistoria, sekä Vihdin Taksit 40v. juhlamuistiosta)
Nummelan ensimmäinen taksi:
Kauno Järvensivu Kangasalla muutti perheensä mukana vuonna 1911 Vihtiin. Hankki 25-vuotiaana Owerland merkkisen henkilöauton joka oli vuosimallia 1923, se oli ensimmäisiä Vihdissä ryhtyen harjoittamaan taksiautoilua. Tammikuussa 1926 Kauno sai liikennöintiluvan Vihdin pitäjään. Luvassa ilmoitettiin auton painoksi 850 kg. Kauno kuului taksiautoilun uranuurtajiin. Myöhemmin hän kuitenkin siirtyi linja-autoliikenteen palvelukseen. Kauno Järvensivu kuoli 69 vuotiaana.
Oskari Kankaanpäällä oli kaksi avolava “Velie”-merkkistä kuorma-autoa. Toinen auto oli vuosimallia 1929. Autoilla kuljetettiin teuraseläinten ja lihan lisäksi halkoja ja muuta rahtia sekä tilapäisesti myös ihmisryhmiä mm. Vihtiin tai Paikkarin torpalle Sammattiin. Avolava kuljetus oli silloin tavallista. 1920-luvun loppuvuosina.
Amerikkalaiset “Velie”-autot lienevät olleet lajissaan huippuluokkaa ja ovat nykyään ympäri maailmaa etsittyjä keräilyharvinaisuuksia. Niitä ei kuulemma tarvinnut pariin vuoteen juurikaan huoltaa tai edes renkaiden ilmanpaineita tarkistella. Meidän päiviimme saakka niitä on säilynyt koko maailmassa alle 200.
“Kirnupiimäauto”: tämä auto ei kuulunut millään tavalla yleiseen taksiautoiluun, mutta on kertomuksena hauska.
Erkki Saarni on joulukuussa 2004 kertonut seuraavaa:
Jaakko Merisellä oli sota-aikana asuntonsa lähellä olevaan Vihdin Sähkö Oy:n autotalliin varastoituna pieni DKW-henkilöauto (haukkumanimi tekovika, kaksi ovea, 2-tahtimoottori, katto pehmeä, ei peltiä).
Erkin muistin mukaan keväällä 1945 Merinen oli ottanut auton ulos tallista ja kunnosteli ja käynnisteli sitä pihalla. Lähialueen lapset töllistelivät ympärillä ja esittivät kaikenlaisia kysymyksiä. Ehkä se vähän kiusasi Meristä, kun hän vakavalla naamalla uskotteli, että hänen autossaan käytetään polttoaineena kirnupiimää.
Nummelan taksiasema:
Nummelan vuokra-autojen ensimmäinen yhteinen “asema” oli kylän keskustassa tien varressa, Osuusliike Auran ja Hirnin talon välissä. Puhelinta ei ollut, mutta tien toisella puolella oli kahvila. Autoa tarvitsevat soittivat sinne ja kahvilanpitäjä rappusilta ilmoitti ajotilauksen. Helsingistä tulevat linja-autot pysähtyivät keskustaan ja autoilijat olivat odottamassa mahdollisia asiakkaita.
Ensimmäinen puhelimella varustettu tukikohta oli Auran huoltoasemarakennuksessa olleessa varastokopissa. Siellä ei ollut lepotilaa mutta katettu tila kuitenkin.
1940-50 lukujen taitteessa tilalliset lahjoittivat puutavarat ja talkoilla tehtiin ensimmäinen oma asema, se oli pieni mutta riittävän tilava useammankin miehen oleskella kyytiä odotellessa. Tässä taksikopissa toimittiin 60-luvun loppupuolelle.
Seuraava taksikoppi sijaitsi Osuusliike Auran suojissa rautatien toisella puolella. Samassa rakennuksessa olivat myös posti ja matkahuolto. Linja-autolaiturit sijaitsivat myös samalla paikoitusalueella.
Kylän kasvaessa rakennettiin jälleen uusi liikerakennus, jonne tuli myös linja-auto asema ja luonnollisesti myös taksiasema siirtyi sinne.
Lauri Luoto kotoisin Irjalan saaresta:
Ensimmäisen taksinsa hän hankki 27-vuotiaana ja jo ennen sotia hänellä oli useita taksiautoja. Heinäkuussa 1936 hän sai luvat 4 henkilöautolle.
Autot kuljettajineen joutuivat rintamalle. Luoto itse kuljetti upseereita.
Yksi autoista jäi kotiin ja sitä ajoi Helmi Luoto. Helmi kyyditsi myös perheen hevosella tamma Kutilla. Perheellä oli myöhemmin muitakin ravureja. Pihalla oli talli ja navetta sekä kolmen auton talli sen takana vielä sikala.
Autoilija Luoto oli myös musikaalinen. Hän soitti viulua erilaisissa juhlissa, mm. autoilijoiden pikkujouluissa hän musisoi yhdessä Antti Laakson ja Olle Kallion kanssa.
Lauri Luoto osallistui moottoriurheiluun. Ympäri Suomea pidetyissä jäärata-ajoissa hän voitti paljon pokaaleja.
1950-luvun alussa perustetussa jalkapalloseura Pallo – Hiidessä Lauri Luoto toimi innokkaana vetäjänä. Kilpailumatkoille hän antoi kuljetusapua ja treenien jälkeen järjesti pojille saunailtoja ja tarjosi “limua”.
Lauri oli hieno “taksikuski”, joka pukeutui aina hyvin huolitellusti ja käytti myös virkalakkia (koppalakki). Hän oli monen helsinkiläisperheen “oma” kuljettaja.
Vihdin Ammattiautoilijat ry:n perustava kokous on pidetty Vihdin kirkonkylässä Penttilän elokuvateatterissa 15.11.1950 ja on tänään 60v. 3kk ja 11 pv. ikäinen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ahti Niinistö.
Yhteiskunnan erilaisille kuljetuksille asetettujen vaatimusten muuttuessa, niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin asetti se myös muutoksia yhdistystoimintaan.
Niinpä v.1974 päätettiin perustaa kuorma- ja taksiautoilijoille omat paikallisyhdistykset.
Taksien perustava kokous pidettiin Nummelassa ravintola Hiiden kabinetissa 11.9.1974. Ensimmäiseksi Vihdin Taksit ry:n puheenjohtajaksi valittiin Olavi Malmirinta, jonka toimikausi kesti aluksi 5v. Tämän jälkeiset puheenjohtajat ovat olleet Viljo Immonen v.1979, Olavi Malmirinta jälleen v.1980-1984, Risto Häyrinen v. 1985, Juha Rautiainen v. 1986-87, Tuula Heino v.1988-91, Olavi Malmirinta 1992, Tapio Järvensivu1993, Keijo Penttinen v.1994 arvalla äänten mentyä tasan Tapio Järvensivun kanssa, Keijo Penttinen 1995, Jarmo Haapaniemi v.1996-97, Reijo Pennanen v. 1998-99, Keijo Penttinen v.2000, Reijo Pennanen v.2001, Tuula Heino v.2002-05, Jarmo Aalto v. 2006, Asko Häyrinen v.2007, Tuula Heino v. 2008, Janne Ripatti 2009-2013, Juha Uusitalo 2014-2015, Kari Rastas 2016->
Huomion arvoista on Olavi Malmirinnan toimiminen puheenjohtajana yhteensä 10v. ja lähes samaan on päässyt Tuula Heino 9v.
Risto Salmi